Osa 2

Öjen 17.7.2015

Kompassiruusujen kukkiessa

Seuraa suurta siltaa länteen Vaasan keskustasta, käänny sitten etelään. Täällä kohtaat Öjenin, lähes 200 vuotta vanhan metsän, ja rauhan.
Jos olisit navigoinut näillä vesillä 520 tai jopa 650 miljoonaa vuotta sitten, silmiesi eteen olisi syöksynyt meteoriitti. Se muodosti lähimaiseman – Söderfjärdenin, Suomen kauneimman kraatterin, nykyään hyvää viljelysmaata, sekä Öjbergetin, Vaasan korkeimman huipun.
Nämä laskevat ja nousevat pitkän suoran ja muutaman mutkan päässä Öjenistä, kaupungin suurimmassa kylässä. Sundom sanoi kiitos ja hei naapurilleen Sulvalle – joka liittyi Mustasaareen vuonna 1973 – ja valitsi veden toisella puolella odottavan kosijan, Vaasan.

Söderfjärden Uppifrån

Meteoriittisyöksy 520–650 miljoonaa vuotta sitten on vaikuttanut kraaterin pohjoispuolella sijaitsevan Sundomin kylän ja Öjenin kehitykseen. (Kuva: Copyright Sundom bygdeförening)

Punaisilla tuvilla, pelloilla, rinteillä ja metsillä varustetulle morsiamelle oli luvattu silta, jolla matka kaupungin torille lyhenisi 25 kilometrillä. Kolme vuotta myöhemmin kookas sulhanen oli lupauksensa lunastunut.
Tänään Sundomilaisia on yli 2000 – kesän kukoistaessa miltei tuplasti enemmän. Kylän rantaviiva saarineen on 220 kilometriä pitkä ja ulottuu kauas. Maan kohoaminen, joka on tuonut Merenkurkulle maailmanperintöarvon, näkyy selvästi ulkosaaristossa. Vedessä viihtyvät myös Sundomin savusilakat, ennen päätymistä kalastajien verkkoihin ja savustamoon.

Sundomvindligg

Södersundin tuulimylly vuodelta 1809 seisoo tyytyväisenä Sundomin keskustassa, muutama kilometri Öjenissä nousevasta Merventon tuulimyllystä. (Kuva: Maritta Nurmi)

Yksi kyläkeskuksen maamerkeistä on vuonna 1809 rakennettu mamsellimylly, jonka ylläpitää Sundom bygdeförening, yksi monista toimivista yhdistyksistä. Toinen on Sundom IF, joka houkuttelee suuri joukko nuoria jalkapallokentälle ja hiihtoladuille. 1980- ja 90-luvuilla syntyi myös karttoja, alkeiskursseja ja asuja SIF:n suunnistajille.
2000-luvulla Solf IK:sta on tullut usean Sundomin suunnistajan koti, samalla kun kylään on muuttanut lajin pohjalaislegendoja muualta. Jari Hautala, Anders Hjerpe, Leif Ena ja Mia Smeds – Kuninkaan Sormuksen voittaja 2009 – ovat nykyään sundomilaisia, kasvattaen uusia urheilijapolvia usealle seuralle.

Menestyksekkäin kylän nuorista, 16-sarjalainen Sofia Haglund, liittyi viime vuonna Vaasan Suunnistajiin – Merenkurkun Rastipäivien Öjenin osakilpailun järjestäjäseuraan.

SofiaHReplot08

Sofia Haglund, joka tässä kirii kohti maalia Merenkurkun Rastipäivillä 2008, aloitti suunnistusuransa Sundom IF:n puvussa. (Kuva: Jan-Erik Hall)

Kakkososan kilpailukeskus näkyy pitkälle, kunhan liikut tarpeeksi korkealla Pohjanmaan lakeuksilla. Öjenin ja Sundomin tuorein maamerkki nousi ilmaan vuonna 2012, ollen silloin Suomen suurin tuulivoimala. Sen roottorin lapojen kärjet yltävät 184 metrin korkeuteen.
Öjenin metsän takaa löytyvä Kronvik sai uimarantansa viereen uuden satamalaiturin, kun voimalan konehuonetta otettiin vastaan. Työmaata ja huoltoteitä varten murskattiin 1 000 kuutiometriä kiveä soraksi.
Nyt pyörivät siivet, kunhan tuulta on 4–25 metriä sekunnissa. Kovempien tuulien tullessa, roottori pysähtyy. Voimalan tavoitteena on tuottaa energiaa 600 sähkölämmitteiselle omakotitalolle – ja yhdeksi illaksi 600 suunnistajalle.

Ramstedt2 Ramstedt3

Meitäkö he ajattelivat, keskiajan kulkijat – jotka loivat kompassiruusuja viereiselle kalliolle? Kivistä rakennetut ruusut löytyvät Öjenin vaellusreitiltä, luonnonopin ja vanhan kansanuskomuksen kera. Se kantaa sinut soiden yli, siirtolohkareiden, luolien ja geocachingpisteiden keskelle, Kompassbergetille.Tervetuloa siipien alle, oikeaan suuntaan, Öjenin erämaahan.

Ramstedt4

Kuvat Öjenin luontopolulta: © Eva Ramstedt – Kakkakaffe